"Hän ei kuitenkaan irrottanut katsettaan. Eikä Lucaskaan. Tämä laski taakan käsistään, astahti eteenpäin, nosti leukaansa ja hymyili viettelevästi. Flirttaili hänen kanssaan. Välimatka oli hieman liian pitkä puhumiseen, mutta Nina vastasi hymyyn. Hän tunsi, että nyt se tapahtuisi.Kuului outo, kohoava sähköinen ääni, joka sai loisteputket välkkymään ja lopulta sammumaan kokonaan. Halli pimeni hetkessä."Nina tekee tylsää varastotyötä ja taittelee rutiininomaisesti samoja iänikuisia pahvilaatikoita. Ilman Lucasta, tämän täydellisiä vatsalihaksia ja hiekanvaaleaa hiuspehkoa hän olisi varmasti irtisanoutunut jo aikoja sitten. Työkaveri Eddie onnistuu säännöllisesti katkaisemaan hänen unelmointinsa typerillä kysymyksillään, mutta kun eräänä iltapäivänä iskee sähkökatkos, kaikki estot saavat kyytiä. Pimeässä varastossa voi tapahtua mitä vain.-